24.12. Maanantai
Vuoristotauti on viimein hellittäny ja alkaa olla kaikinpuolin jokseenki normaali olo :). Cuscossa otettiin rennosti ja järkkäiltiin Machu Picchun reissua.
On tässä taas yritetty sinnikkäästi kapinoija valmismatkoja vastaan ja lähettiin omatoimisesti tutustumaan Sacred Valleyn alueella oleviin Inkojen valtakuntaan liittyviin nähtävyyksiin, huipentumana tietysti Machu Picchu.
Cuscon Casa del Inka Hostellilta ostettiin äijä kyyittämään meijät Cuscosta Chincheron, Morayn ja Salineros de Maraksen kautta Ollantaytamboon. Se myönsi, ettei osaa ite hirveesti kertoa ko. paikoista, mutta sillä ois kaveri, joka osaa. Niimpä palkattiin kuskin lisäksi myös opas. Kuskille 130 solia ja oppaalle 70 solia. Tämä oli siinä mielessä hyvä järjestely, että pysähykset ei ollu aikaan sidottuja ja päästiin tosiaan käymään kaikilla tärkeimmillä mestoilla.
Muuuuutta...harvoinhan kaikki menee ihan putkeen :D! Tämä meijän oppaan englanninkielen taito ei ollu ihan parhaasta päästä, eikä se muutekaan ollu kauhian reipas. Tosi paljo piti ite kysellä ja sitte vastaukset oli monesti kohtuu tulkinnanvarasia. Ihan mukava kaveri kyllä ja lepposa äijä.
Saavuttiin Ollantaytamboon sitte kolmen maissa iltapäivällä eilen. Lounaan jälkeen oli ohjelmassa majapaikan ettiminen. Parissa eka paikassa missä käytiin oli täyttä. Sitte kolmannessa pyysivät liian kovaa hintaa ja ois ollu vaan erilliset sängyt. Neljäs oli liian kämänen. Viimein päädyttiin Hotel Soliin, joka oli oikeenkin moitteeton mesta :). Respan mies pyysi 50 USD:tä, mutta mie nohevana tinkasin 43 taalaan. Eikä sitä edes tinkamiseksi voi sanoa, senku kysäsin, että miten ois neljä kymppiä? Kohtuu hyvälle tuntipalkkalle pääsi ;).
Ollantaytambon Inka raunioiden kattominen jäi tälle aamulle, ku täällä tulee pimeä jo kuuen maissa. Rauniot oli komiat! Vaikea kuvitella, miten sellaset järkyttävän kokoset kivenmurikat on saatu vietyä jyrkille rinteille. Raunioita on rekonstruoitu viime vuosikymmeninä paljon ja paikoin näkyy jopa betonia! Ois mielenkiintonen nähä miltä rauniot on näyttäny ennen korjailuja. Näkymistä erityisen hulppeat tekee korkeat ja terävät vuoret huiput, joita täällä kohoilee.
Tänään Ristolla oli myös elämänsä tilaisuus kuvata kolibri. Istuttiin junassa oottelemassa lähtöä Aguas Calientekseen ja oltiin pakkaamassa kameraa reppuun, kun avonaisen ikkunan taakse täydelliselle kuvauskorkeuelle pensaaseen tuli pörräämään pieni vihreä kolibri! Ne on upean näkösiä otuksia, kun siivet liikkuu niin käsittämättömällä vauhilla. No siinä se tosiaan oli ja Ristolla kamera käsissä ja sopiva 70-200 linssiki kiinni, mutta mitä tekee Risto! Siinä hötäkässä valottaa muuten täydelliset otokset yli :O! Ja sitten lintu oli jo poissa, se kun ei montaa sekuntia ala kameralle poseeraamaan. Risto harmitteli hommaa ainaki puoli päivää :(.
Junamatka Aguas Calientekseen eli Machu Picchu Puebloon kesti reilun tunnin. Majotuttiin hostelliin ja lähettiin pikkukävelylle joen varteen, koska nyt piti löytää uus kolibri ja saaha siitä kuva! Ei muuten onnistunu. Nähtiin kyllä paljo erilaisia lintuja ja lopulta kolibrejakin, mutta eivät sattuneet hyvälle hollille. Täytyy yrittää vääntää niistä aamun ylivalottuneista jotakin, jos parempaa ei tuu enää vastaan :) Ja paljon oli kauniita orkideoja. Meille tuli vähä yllätyksenä, että tällä seuvulla on sademetsää. Lienee subtrooppista.
Täytyypä sanoa tästä Machu Picchusta sen verran, että kyllä tälle hommalle on laitettu melkonen hintalappu. 43 kilometrin junamatka maksaa vähintään 40$ ja se täytyy tehä molempiin suuntiin. Pääsylippu ite Machu Picchulle maksaa 55$. Aguas Calienteksessa on pakko olla käytännössä vähintään yks yö ja tämä meijänkään hostelli ei oo mikään kummonen ja maksaa 40$/yö. Ruoka täälä ei tunnu olevan mitenkään kummosta ja hinta on kovempi kuin Limassa tai Cuscossa. Tottakai on kovempi ku onhan tämä ehottomasti Perun suosituin turistipaikkaki :) Toki löytyy mättölöitäki, missä muutamalla eurolla saa hirveän setin sapuskaa. Maku on sitte mitä on, mutta nälkä siirtyy.
Törmättiimpä tänään Pekkaan ja Liisaan, jotka toi terveisiä Riston kaverilta Jussilta Oulusta :D! Ei tämä maailma niin kauhian iso ole... Oli kuulemma Jussi sanonu, että viekääppä terveisiä, jos satutte törmäämään, kun oli kuullu, että ovat myös menossa Peruun. Ja niinhän sitä vaan törmättiin...aika helemeä!
Kuvia Cuscosta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti