28.12. Perjantai
Käytiin torstai aamuna kakkosaamiaisella paikassa, joka ansaitsee tulla mainituksi
- El Encuentro! Hostellin aamiaiset kun on aina niin pieniä (valkosta leipää, joskus muroja). El Cuentrossa otettiin sitte setit lämpimiä leipiä, voita, hilloa, munakokkeli, kahvi ja vasta puristettu appelsiinimehu 8 solea (2,3€). Risto otti saman setin sieniomeletilla ja makso 11 solea. Ja oli todella hyvä kahvi! Se on jännä muuten, että Perussa ei ole mitenkään hyvät kahvit. Vaikka täälläki kuitenki viljellään jonkin verran kahvia. Monesti on ihan onnettoman laihat sumpit, niin että mieluummin ottaa teetä. Vaikka liekö sitten niin riippuu paikasta..
Aamupäivälle meillä oli varattu Choco Museosta suklaakurssi. Saisivat vaihtaa nimen Choco Factoryksi, koska paikassa tehdään käsin suklaata jatkuvalla syötöllä alusta loppuun asti myyntiin. Oli kyllä tosi mielenkiintonen ja mukava parituntinen. Kurssin vetäjä puhu hyvin englantia ja tuns hyvin asiansa. Se kerto meille aluksi kaakaon viljelystä ja eri kaakaolajikkeista. Peru tuottaa vain 2% maailman kaakaosadosta, mutta ne on laadukkaita papulajikkeita, jotka menee suurelta osin Sveitsiin. Tuli paljon uutta infoa liittyen kaakaon historiaan, ja koko prosessiin kaakaopavuista suklaaksi.
Me alotettiin suklaan tekeminen jo fermentoitujen ja kuuvattujen papujen paahtamisella, kuorimisella ja jauhamisella. Kokeiltiin perinteistä jauhamista morttelilla, mutta lopulta tuotos vielä viimeisteltiin käsin veivattavalla jauhimella, vähän ku lihamyllyllä. Seuraavassa vaiheessa kaakaomassaan sekotettais koneellisesti sokeri ja kone möyhis sekotusta 24 tuntia niin, että molekyylirakenne muuttuu, aromit aktivoituu ja seoksesta tulee tasasta lämmintä massaa - kai sitä voi jo tässä vaiheessa sanoa suklaaksi. Tuo vaihe me luonnollisesti skipattiin ku aikaa oli vain pari tuntia, samoin ku suklaan temperoiminen :). Lopulta päästiin ite asiaan eli konvehtien 'valamiseen'. Pöytään nostettiin parikymmentä 'lisuketta': pähkinöitä, kokalehtijauhoa, karkkeja, chiliä, suolaa yms. Niistä sitten taiottiin maaliman parhaat konvehit! :)
Iltapäivästä käytiin tutustumassa käsityökeskukseen, jossa oli näyttely perinteisestä perulaisesta vaatetuksesta ja keskuksessa myös kudottiin liinoja ja vaatteita perinteisin menetelmin.
Tänään on matkattu bussilla Punoon. Matkalla pysähyttiin erinäisissä kohteissa kattomassa raunioita, museossa, lounaalla ynnä muuta. Osa matkalla nähystä historiasta oli pre-inka ajalta. Lähettiin liikkeelle 07:30 ja päästiin perille 17:00. Mutta matka meni mukavasti ku Jose -opas selitti kokoajan kaikkea mitä ulkona näky. Jose oli myös mukana pysähyksillä ja kerto mukavasti kaikista kohteista. Tiet on hyvät ja bussi ajaa rauhallisesti, ei tartte ees pelätä :D!
Bussimatkalla tapahtu myös jotain aivan ihimeellistä... Ollaan nähty Venäjällä Valion tuotteita myynnissä, Uuessa Seelannissa Huhtamäen take away -kuppeja, mutta tänäämpä kuskas Heiskanen ky Kerimäeltä kuormurilla kiviä Cuscosta Punoon :O! Vähän ihimetyttää, että miten ihimeessä tuo Heiskasen vanaha Volovo on tänne ajautunu... Niin se kuitenki täälä huristeli perun kilivissä ku ylämäessä mentiin ohi :)
Saavuttiin Punoon klo 17 ja otettiin pirssi Tayka -hostellille, joka oli etukäteen selvitetty netistä. Ei meillä varausta ollu, mutta löyty vapaa huone vielä :). Sitten suhastiin äkkiä diilaamaan bussilippuja seuraaviin kohteisiin. Kaupungin pääkadulta löyty Cruz del Surin agentti, jolta saatiin piletit Puno-Arequipa ja Lima-Guayaquil. Nyt tarvitaan enää matka Arequipasta Limaan, mutta ostamma sen kun aikataulu selkeytyy.
Kupolit reagoi taas hiukka korkeuen nousuun ja pikkasen päätä särkee :S. Mutta eiköhän se huomiseen mennessä taas hellitä :). Nyt ollaan 3800 metrissä, eli 400m enemmän ku aamulla.
Huomenna lähtään reissulle Titicaca -järvelle. Kaks päivää ja yks yö perhemajotuksessa on reissun kesto.
Abra la Raya 4335 metriä meren pinnan yläpuolella.
Juliaca oli aika karun ja köyhän näkönen kaupunki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti