Sepilok

10.10. Keskiviikko

Tuntuu haikealta jättää Borneo taakse ja jatkaa matkaa kohti Vietnamia. Uncle Tanilta palattua oltiin kaks yötä Sepilokissa Pakanakandii -nimisessä majapaikassa. Satsattiin majoitukseen ja otettiin mestan paras huone, josta meillä oli upea näkymä sademetsään omalta parvekkeelta :). Huone makso 150 MYR ~ 37€ per yö sisältäen aamupalan. Lounasta sai tilata 12-14 ja illallista 17.30-21.00 ja ruoka makso 5-15 MYR. Sepilokissa ei oo erikseen ravintoloita. Vain majapaikoissa on ravintolat ja keittiöt tuntuu olevan auki vain tiettyinä aikoina. Lisäksi Orangutan Rehabilitation Centerissä on pieni kahvila, josta voi myös tilata ruoka-annoksia.

Maanantaina mentiin Lindan ja Robinan kanssa käymään Sandakanissa. Tytöillä oli rahat loppu, minkä vuoksi oli pakko päästä automaatille. Me päätettiin lähtä matkaan, ku ei ollu muutakaan tekemistä. Yritettiin buukata Rainforest Discovery Centeristä opastettua kierrosta pimeällä, mutta sateen vuoksi ne ei alkanu järjestämään. Nyt ei pitäis vielä olla sadekausi, mutta viimeisenä neljänä iltana on satanu ja ukkostanu. Taksikuskiki tuumas, että on aika outoa. No jokatapauksessa Sandakaniin mentiin. Siellä ei juuri ole mitään nähtävää, ruma ja likanen paikka. Löydettiin tiemme kuitenkin kukkulan päälle englantilaiseen teeravintolaan (English Teahouse), joka oli poikkeus muuten rumassa Sandakanissa. Teeravintolan juuret liitty eräseen englantilaiseen tutkijaan ja hänen vaimoon, jotka oli aikoinaan asunu Borneolla, kun mies oli tutkimassa sademetsien luontoa. Ja oli muuten herkullisia skonsseja ja todella hyvä kahvi!

Eilen mentiin päiväksi Orangutan Rehabilitation Centeriin. Keskus on perustettu muun muassa orvoiksi jääneiden orankivauvojen luontoon palauttamiseksi. Alueella on noin 40km2 sademetsää, jossa jo kuntoutuneet orangit ovat vapaana. Pakanakandiilta meni ilmanen shuttle bussi keskukseen klo 09.00 aamulla ja tuli hakemaan pois klo 16.00 iltapäivällä. Aateltiin siinä aamusta, että mitenköhän tuo päivä kuluu, kun siellä orankikeskuksessa on vain pieni opastuskeskus. Opastuskeskuksen lisäksi klo 10 ja klo 15 voi mennä katsomaan, kun ruokintapisteelle viedään hedelmiä ja jotkut orangit tulevat hakemaan mieleisiänsä.

Ensimmäisen ruokinnan jälkeen lähes kaikki muut turistit häipy ja keskus meni kiinnikin puolilta päivin pariksi tunniksi. Me jäätiin vaan hengailemaan ja pitämään siestaa varjoon. Pian tavattiin paikallinen heppu Mr. Aji, joka pööpöili alueella ison objektiivinsa (Canon 100-400mm) kanssa. Siitähän löytykin yhteinen puheenaihe ja katteltiin Ajin ihan mielettömiä kuvia sen kameran näytöltä. Se ootteli, että kello tulis 13, ko sillon yhen rakennuksen taakse kukkapuskaan tulee aina tiettyjä vihreitä lintuja juomaan kukkien mettä. Eiköhän meijänki pitäny lähtä sinne passiin :D!

Lintukuvauksen jälkeen talon toisella puolella alko puskat kahista. Sogo Sogo -niminen oranki (5v.) oli tullu pihaan syömään bambuja! Katteltiin siinä sen touhuja ja otettiin kuvia vaikka kuinka kauan. Käytiin välistä syömässä keskuksen pikkukahvilassaki ja tultiin taas takas seuraamaan Sogon touhuja. Jotkut hölmöt oli jättäny penkille vartioimatta moottoripyöräkypärät ja vesipullon. Sogo näytti menevän niitä kohti aika päättäväisesti ja Risto kävi korjaamassa ne pois ennenkö ne ois kiikutettu jonnekki sademetsän latvustoon. Sitten Sogo alko tonkia roskiksia ja lähti kiikkumaan rakennusten katoille. Tässä vaiheessa henkilökunta ei näyttäny enää olevan kovin hyvillään ja koittivat kovasti kieltää. Eihän siitä mitään tullu kuitenkaan :D Viimein yks työntekijä haki pari sipsiä, että niillä koittaa houkutella Sogon riittävän lähelle niin, että saa napattua ranteesta kiinni. Sogo kuiteki näytti selvästi tietävän mistä on kysymys ja kurotteli sipsejä tosi varovasti aina jostain räystäästä roikkuen. Tätä peliä jatku varmaan vartti ennenku viimein Sogo jäi kiinni ja sitte vietiin pientä takas viidakkoon :( Niin, että meijän päivä meni oikeinki nopsaa ja viihdyttiin hyvin :).

Soitettiin Happys -taksikuski viemään meijät Pakanakandiista lentokentälle ja nyt koneella Kuala Lumpuriin. Siellä yö ja huomenna tavataanki jo Jaakko, äitinsä ja Lien Hanoissa :).

Näkymä parvekkeelta.

Sogo Sogo.