Malesian Borneolla - Nature Lodge Kinabatangan

5.10. Perjantai

Kuala Lumpurista sukkuloitiin ku vanahat tekijät aina Sepilokiin asti. Kyydit suju lentokentillä tällä kertaa kuin rasvattu eikä tarttenu kenekään kans inttää kohteista tai hinnoista :)! Nyt raporttia Nature Lodge Kinabatanganista.

Kuala Lumpurissa oltiin tosiaan yötä Concorde Inn lentokenttähotellissa, mistä vois arvosteluna sanoa, ettei hinta-laatusuhteeltaan ollu kummonen. Makso reippaat 50€ yö ja oli ihan kohtuu siisti. Seinät oli kuitenki paperista, joten yöllä kuulu jos jonkinlaista meteliä. Ympärillä ei tietenkään oo mitään kauppoja tms. niin ainoa ravitsemuksellinen vaihtoehto on hotellin ravintola. Me tilattiin huonepalvelusta pizzaa ja spagettibolognesea ko oli niin uupunu olo ettei jaksanu lähtä ravinteliin. On ollu meikällä viimeaikoina vähä terveyen kans vaikeuksia ku on tuo vattatauti jyllänny aika lailla. Vielä siihen ko lisätään päälle hullu kuumuus, niin vetää aika veteläksi! Nyt (puun koputus) tuntuu itseasiassa olo aika voimakkaalta taas pitkästä aikaa!

Borneolle päästyämme majotuttiin Sepilokkiin, joka on noin parinkymmenen kilometrin päässä Sandakanin kaupungista Sabahin osavaltiossa. On viisainta puhua Sabahista, koska Borneon saarihan on kolmen eri valtion alueella - Malesian, Indonesian ja Brunein. Kun puhutaan Sabahista, käy samalla ilmi missä päin Borneota ollaan ja tietysti se, että ollaan Malesiassa.

Sepilok ei ole mikään iso mesta, vaan siellä on lähinnä majapaikkoja ja lisäksi Orangutan Rehabilitation Center ja Rainforest Discovery Center. Kylässä on muutama kiska, mutta ei esimerkiksi PANKKIAUTOMAATTIA, hups! Nooh, asioilla on tapana järjestyä...

Äitin kanssaha me oltiin näillä samoilla seuduilla vuonna 2008. Sillon käytiin Orangutan Rehabilitation Centerissä ja oltiin Uncle Tanin Wildlife Campissa kolme päivää.

Sepilokissa oltiin yks yö Sepilok B&B:ssä, joka oli oikein mukava paikka. Se oli kävelymatkan päässä Rainforest Discovery Centeristä, missä käytiin keskiviikko aamuna. RDC on todella hienosti tehty! Sademetsään on rakennettu melkein puiden latvojen korkeudella kulkeva reitti ja paljon muita polkuja ja teitä. Opastekyltit on siistejä ja niitä on runsaasti. Päärakennuksen yhteydessä on lisäksi näyttely, jossa esitetään yleistä tietoa Borneon sademetsien kasvistoista ja eläimistöistä.

Nyt ollaan sitten jo luonnon helmassa parin tunnin matkan päässä Sepilokista. Vaikka Uncle Tanin leiri vuosia sitten oli huikea kokemus, otettiin nyt kuitenkin eri firman järjestämä Wildlife Camp, ettei tulisi samaan mentyä kuin viimeksi. Tämä Nature Lodge Kinabatangan missä nyt ollaan, on kuitenkin huomattavasti "kesympi" vaihtoehto kuin Uncle Tanin leiri. Niinkuin voi päätellä jo siitä, että netti löytyy! Täällä on myös juokseva vesi ja sähköt 24/7. Olosuhteet on siis suorastaan loistavat, mutta valitettavasti se tulee sitten muun kustannuksella. Tällä samalla lyhyellä joen pätkällä on yhteensä seitsemän eri Wildlife leirejä järjestävää yritystä. Näin ollen venesafareilla on aina toistakymmentä paattia yhtäaikaa, kun parhaat hetket katsella luontoa auringon nousun ja laskun aikaan ovat tietenkin kaikille samat. Ehkä tämäkään ei niin häiritsisi, jos ei paremmasta tietäisi! :)

Huolimatta siitä, että kyseessä on karumpia olosuhteita karttaville suunnattu reissu, ollaan me nähty paljon erilaisia eläimiä :). Joen varrella on nähty makakeja, nenäapinoita, krokotiili, kuningaskalastajia, liskoja ja yksi käärmekin. Yökävelyllä nähtiin jopa yksi Western Tarsier, joka on koalan jälkeen ehkä maailman sulosin elukka! Sen pää käänty 270 astetta :D.

Täällä ollaan vielä yksi yö ja sitten takaisin Sepilokkiin. Meillä on kyllä

majoitusta jo buukattuna, mutta päätettiin silti yrittää päästä Uncle Tanin leiriin, jos siellä olisi vielä tilaa. Saa nähdä miten käy näin lyhyellä varoajalla...

Proboscis Monkey.

Long-Tailed Makaki.

Western Tarsier.

Rufous-Back Kingfisher.

Kinabatangan River.

Hooded Pita.