Nasca ja Paracas

5.12. Lauantai

Saavuttiin alavammille seuduille rannikolle ja kaikki pullot ja purkit on nyt posket lommollaan. On se villi, mitä tuo paineen vaihtelu aiheuttaa. Yks päivä posahti deudorantin pallo seinään, kun otin korkin pois :D!

Saavuttiin Nascaan aamu seittemän jälkeen bussissa nukutun yön jälkeen. Ei oltu varattu mitään toureja etukäteen, mutta pikasesti tehtiin arvio näkemisen arvosista paikoista ja tehtiin päiväohjelma.

Lähettiin ekana paikallisbussilla Nascan linjojen (Nasca lines) näköalapaikalle. Nascan linjat on valtavia - jopa satojen metrien mittasia - maahan tehtyjä kuvioita. Ei tiietä koska ne on tehty tai miksi, mutta vanhoja ne on. Ne havaittiin eka kertaa 1900 -luvun alussa kun joku lensi alueen yli. Nascan kuvioiden näkemiseksi oliski parasta lähteä lennolle, mutta todettiin sen olevan niin hasardia touhua, että varmempi vaan kiikkua torniin. Tornista näki selvästi kuvioista vaan kaks, mutta ihan hyvän käsityksen asiasta silläkin tavalla sai.

Päivemmällä meillä oli touri, jolla mentiin kattomaan muumioita aavikolla olevalle hautuumaalle. Lisäksi käytiin keramiikkapajalla ja kattomassa miten kultaa rikastetaan paikallisella tavalla. Kullan erottaminen kaikesta muusta kiviaineksesta oli aika käsityövaltanen ja hidas prosessi, jossa käyttivät elohopeaa. Ei ihan tervettä touhua!

Nasca oli erikoinen ja ruma paikka, johon ei kyllä kannata jäähä yöksi. Kaikki näkemisen arvonen on mahollista nähä päivän aikana. Puoli viieltä hypättiin taas bussiin ja nokka käänty kohti Paracasta. Yllättävän luotettavia ainaki nämä Cruz del Surin bussit tuntuu olevan :).

Paracaksessa oltiin yötä Backpackers Housessa. Asiallinen mesta! Omistaja Albert oli vastaanotossa ja selitti kyllä perinpohjasesti seuraavan päivän retket ja mitä mistäki löytyy kaupungissa.. Pätevä äijä!

Perjantaiaamuna lähettiin sitte Islas Ballestas -reissulle. Islas Ballestas tunnetaan myös köyhän miehen Galapagoksena. Paracas on aavikkokaupunki, jonka ympärillä ei oo muutako hiekkaa ja kiviä. Aika huimaa miten tilanne voi muuttua äkkiä merelle mentäessä! Kymmenen minuutin venematkan jälkeen oltiin nähty jo pari delviiniä ja hyljettä ja hulluna lintuja :). Itte Islas Ballestas oli noin 25 minuutin matkan päässä olevia kivisiä saaria täynnä lintuja, pingviinejä ja merileijonia. Jotkut kohat saarista oli ihan mustanaan linnuista! Vau! Saaret on suojeltuja ja niille ei voi mennä kävelemään. Me kiertettiin veneellä niitten ympärillä noin tunteroinen. Retki ois voinu kyllä olla vähä pitempiki - esim. koko päivän :D! Ja veneitä oli liikkeellä tosi paljo, alue alko jo vähä ruuhkautua loppuajasta.

Iltapäivästä käytiin toisella tourilla. Ajeltiin minibussilla aavikolla kattomassa Nascan luontokeskus, pari rantaa ja yks kalastussatama. 

Satama oli erikoinen paikka! Se oli omissa oloissaan surkean aavikkotien päässä. Mutta mikä härdelli paikassa vallitsi :O! Kymmeniä paatteja tuli jatkuvasti laituriin isojen saaliiden kanssa. Saaliina oli säkeittäin ja laatikoittain ainakin rapuja, kaloja ja katkarapuja. Pelikaanit ja muut pienemmät linnut ootteli ympärillä laatikoista tippuvia kaloja ja muuta ylijäämää. Yheltä pelikaanilta puuttu toinen siipi, mutta onneks se oli älynny nousta maihin ettimään ruokaa, niin ei aivan joutunu toisten jalkoihin. Satamassa oli myös muutama ravintola ja meki uskallauduttiin syömään kala-annokset. Ollaan koitettu olla tosi varovaisia ruoan suhteen, ettei vaan tulis mahatautia. Nyt kuitenki vaikutti siltä, että kala todella on tuoretta ja vaihtuu siihen tahtiin, että on turvallista kokeilla. Ja ruoka oliki tosi hyvää, vaikka ei me ees tiietty niitä kalalajeja, mitä ne kalat oli mitä tilattiin :).

Päästiin takas hostellille hyvissä ajoin ennen bussin lähtöä. Soitettiin kotiin ja lupasin, että nyt tulee kuvia nettiin, kun ei oo pitkään aikaan ehitty laittamaan. Niinhän siinä kuitenki kävi, että paikalle pärähti yks vanhempi saksalainen paristkunta, joitten kanssa meni poristessa monta tuntia. Ja sitten pitiki jo lähtä kiiruusti bussiterminaalille. 

Matka Paracaksesta Limaan kesti nelisen tuntia ja kerittiin kattoa taas pari elokuvaa. Toinen elokuvista "Hachi: A Dog's Tale" (Hachiko - tarina uskollisuudesta, 2009) oli niin järjettömän surullinen, että yks jos toinenkin bussissa olija kaivo nenäliinaa esille :D! Mutta siis ihan oikeesti en oo ihan hetkeen nähny niin koskettavaa elokuvaa :S Kannattaa kattoa!

Ollaan nyt majottuneina Hitchikers Backpackers mestaan. Tänään sitte otettu vaan lunkisti ja käpistelty kuvia ja käyty kaupassa. Huomenna lähtee bussi kohti Guayaquilia klo 14:45. Se olis sitte ~28h Cruz del Surin VIP luokassa ^^. 

Nasca Lines -näköalatorni on valtatien varrella. 

Sammakko vai kädet? 

Puu. 

Muumio Chauchillassa. 

Chauchillan hautausmaa. 

Islas Ballestas. 

Peruvian Boobies. 

Lauman johtajauros nauttii auringosta. 

 Lagunillas.

Red Beach.